Kaikki isoäidin lihapullat

Olen seurannut Kaikki äitini reseptit-blogia jo vuosia ja aina sinne putkahtelee mielenkiintoisia reseptejä, joita vaan pitää kokeilla. Ensimmäiset macaronssinikin tein Nannan reseptillä ja koska ne onnistuivat, olen sitä noudattanut sen jälkeenkin macaronseihin. Ei puhettakaan että niitä voisi tehdä millään muulla reseptillä.

 

Tällä kertaa kokeiluun pääsi Albondigas en Chipotle de Doña Blanca eli isoäidin lihapullat. Huomasithan otsikon nokkelan sanaleikittelyn! Resepti valikoitui varsinkin chipotle-chilin takia, koska meillä on sellaisia kuivattuna ja niiden käyttökohteet ovat olleet hieman vähäiset. Kastikkeesta tuli tosi hyvää, mutta meinaan ainakin itse ensi kerralla hankkia chipotle-chilejä adobe-kastikkeessa. Veikkaan nimittäin, että kuivatut chipotlet ovat hyvin miedon makuisia, savun makua ei ainakaan meinaa millään löytää.

 

Tässäpä resepti siitä kuinka lihapullat meillä tehtiin. Resepti on pienempi kuin Nannan resepti:

 

Isoäidin meksikolaiset lihapullat

4:lle

 

Lihapullat

2-3 viipaletta kuivahtanutta vaaleaa leipää

maitoa niin paljon että leivänmurut peittyvät

400 g jauhelihaa (nauta/sika 50-50)

1 sipuli hienonnettuna

3 valkosipulin kynttä hienonnettuna

1 muna

3 rkl soijaa

mustapippuria

 

Murustele leivänviipaleet kulhoon ja peitä ne maidolla, anna murujen turvota ja vetäytyä 10 min. Lisää sekaan jauheliha ja kaikki muut ainekset, sekoita hyvin ja anna taikinan levätä toiset 10 minuuttia.

 

Alkuperäisessä ohjeessa lihapullien sisään laitettiin keitettyä kananmunaa, mutta minulla kananmunaa sisältävät lihapullat menivät paistettaessa rikki, joten tein lopuista ihan tavallisia. Pyörittele siis lihapullat kostutetuin käsin ja paista niihin kaunis väri muutamassa erässä pannulla. Lihapullien ei tarvitse välttämättä olla kypsiä sisältä, koska ne hautuvat vielä kastikkeessa.

 

Chipotle-kastike lihapullille

500 g tuoreita tomaatteja

3 valkosipulin kynttä

2 kanalliemikuutiota

1 iso kuivattu chipotle-chili liotettuna ja liotusvesi (kannattanee käyttää tölkkitavaraa niin saa paremmin chipotlen maun ruokaan)

(3 kuivattua peperoncini-chiliä

1 linnunsilmächili, oman maun mukaan, riippuu myös chipotlen tulisuudesta)

5 dl paseerattua tomaattia

suolaa, pippuria

vettä

 

Laita tehosekoittimeen lohkotut tomaatit, kuoritut valkosipulinkynnet, kanaliemikuutiot, chipotlet ja suolaa ja pippuria (suolan kanssa varovasti, huom, kanafondi) sekä 2-3 dl vettä sisältäen kuivan chipotlen liotusveden). Aja sileäksi nesteeksi. Kaada kastike pataan ja laita hellalle 10-15 minuutiksi, lisää sitten paseerattu tomaatti ja sekoita. Lisää sen jälkeen kastikkeeseen lihapullat ja anna kypsyä n. 15 min.

 

Meillä lihapullakastike syötiin erikseen ja salaatti toiselta lautaselta erikseen. Mutta riisi olisi varmasti se oikeutettu kumppani tälle kastikkeelle. Suosittelen ehdottomasti, meillä tykättiin tosi paljon.



Masterchef-kilpailu vol. 2

Päivänä eräänä juhlistimme pikkuveljen synttäreitä ja sen kunniaksi järjestimme taas keskenämme masterchef-kilpailun. Synttärisankari sai valita puolet aineksista ja molempien tehtävä oli valmistaa synttärisankaria miellyttävät alku- ja pääruoka.

 

Molemmat saivat siis 10 ainesta, joista synttärisankari oli valinnut 5 ja me olimme valinneet toisillemme toiset 5 ainesta, jotka meidän mielestämme sopivat niihin alkuperäisiin aineksiin. Kaikkia aineksia piti käyttää. Myös jääkaapin ja kuivakaapin sisällöt olivat käytössä. Omat ainekseni tuli kuvattua ja ne olivat lohifile, ilmakuivattu kinkku, Aura, pinjansiemenet, parsa, appelsiini, kirsikkatomaatti, inkivääri, nuudelit ja soija. Tonin ainekset olivat porsaan sisäfile, Ilmo, Aura, parsa, kurkku, sareptansinappi (muistaakseni, se oli siis sellainen hieman rucolan oloinen yrtti/salaattityyppinen ratkaisu), latva-artisokka (josta ei löytynyt mitään syötäväksi kelpaavaa, joten se vaihdettiin aurinkokuivattuihin tomaatteihin), risottoriisi, vuohenjuusto ja patonki.

 

Omista aineksistani selkeästi vaikeimmaksi nousi nuudelin yhdistäminen mihinkään. Tai lähinnä kalaan, kanan kanssa olisikin ollut jo paljon helpompaa. Nettiä tai keittokirjoja ei saanut käyttää apuna. Aikaa ruokien valmistamiseen oli puolitoista tuntia per henkilö ja valmistimme ne eri aikaan, niin että joku piti aina synttärisankarillekin seuraa. Seurana oli myös kisu.

 

Itse valmistin alkuruoaksi parsaa käärittynä ilmakuivattuun kinkkuun ja sen seurana oli aurajuustokastiketta. Se olikin helppo osuus. Mietin pitkään miten yhdistäisin pääruokaan nuudelit ja keksin vihdoinkin ratkaisun. Päätin tehdä lohesta lohipihvejä ja tarjota ne ramenburgerina. Olin joskus nähnyt asiasta puhuttavan mm. linkistä löytyvässä Kulinaarimurulassa. Lohipihvi ei onnistunut, sekoitin massan tehosekoittimella ja siitä tuli aivan liian tiivistä. Olisi pitänyt sekoittaa vain mausteet; inkivääri, chili, valkosipuli, appelsiinimehu ja soija ja sitten käsin sekoittaa ne, paistettu lohi ja kananmuna keskenään. Ramenburger taas ei onnistunut, koska yritin paistaa keitettyjä nuudeleita pannulla muotissa, mutta ne eivät meinanneet paistua millään eivätkä pitää muotoaan. Ilmeisesti sekaan olisi kannattanut sekoittaa mm. kananmunaa ja valmistaa burgerit uunissa. Jätin sitten kannet tekemättä burgereihin.

 

Burgereihin tuli lisäksi tomaattipestoa, uunikuivattuja tomaatteja ja aurajuustokastiketta. Joku varmaan jo arvaa, mikä on pikkuveljen lempiaines. Parsojakin jäi alkuruoasta yli, joten sellainen vielä koko annosta kaunistamaan (!).

 

Kastike unohtui kuvausvaiheessa

Ruma, mutta kokonaisuudessa yllättävän hyvän makuinen

Toni valmisti alkuruoaksi paahdettuja patonkeja vuohenjuustolla, aurinkokuivatulla tomaatilla ja sareptankaalilla. Lisäksi oli parmesankeksejä, jotka olivat todella hyviä. Tämä oli mielestäni ehkä koko kokonaisuuden paras ruoka. Vaikkakin siitä puuttui aurajuusto, iso miinus, jos olisimme muistaneet illan päätteeksi pisteyttää ruoat.

 

 

Pääruoaksi Toni teki juustoilla täytettyä possun sisäfilettä ja parsarisottoa. Annoksen raikas elementti oli kurkku, joka oli maustettu ainakin etikalla. Todella hyvä ja helppo lisuke ja maustaminen tehtiin kun kurkku oli jo lautasella. Taisin kehua kurkkua enemmän kuin mitään muuta ruokaa sinä iltana. Ilmakuivattu kinkku Ilmo unohtui alkuruoasta, mutta maistelimme sitä sitten pääruoan lisukkeena. Voin muuten suositella kaikille.

 

 

Voittajaa ei siis muistettu äänestää tällä kertaa, mikä on ehkä ihan hyvä, koska oma pääruokani oli aika katastrofaalinen, vaikkakin hyvän makuinen. Hauskinta näissä masterchef-kilpailussa onkin se, että kuinka paljon oppii siitä että tekee jotain väärin. Vielä emme ole näihin kyllästyneet ja lisätwistiä voi aina keksiä esim. sillä että joku muu ostaa meille aineksia. Lukijatkin voisivat heittää meille ainesehdotuksia seuraavia kilpailuja silmällä pitäen. Sanokaa vaikka 10 ainesta, joista tekisimme joku kerta ruokaa. Saattaa olla että juuri sinun ehdottamasi aineet ovat ensi kilpailuun lähdettäessä pöydällä edessämme!

Limejuustokakku

 

Piti elää aikuiseksi asti ennen kuin selvisi, että juustokakku on hyvä jälkiruokakakku eikä mikään kakku, joka on tehty JUUSTOsta. Jotenkin mielessä oli aina kakku, joka on makea, mutta sen tekemiseen on käytetty kilo Edamia. Hmm.

 

Kun sitten ensimmäisen kerran olin juustokakkua maistanut ja hyväksi havainnut, tein sitä myös itse kotona. Syntisen suklaista sellaista. Sen voittanutta ei ollut, ei ennen kuin löysin Puolialastoman kokin limejuustokakun ohjeen ja kauniin kuvan ja kokeilin sitä. Alunperin resepti on lähtöisin Kinuskikissalta.

 

Ensimmäisen kakun kanssa oli ongelmia kiilteen hyytimisen kanssa, mutta sitten kun ymmärsin etteivät happamat hedelmät ja liivate oikein kulje käsi kädessä ja ymmärsin olla lisäämättä yhtään liikaa limemehua, kiillekin on kovettunut helpommin.

 

Alkuperäiseen ohjeeseen tein ainakin sellaisen muutoksen jo heti ensimmäisellä kerralla että raastoin kakun täytteeseen limen kuorta ja niin on tehty sitten aina sen jälkeenkin. Kinuskikissan sivuilla on ohjeet eri kokoisille vuoille, meillä on käytetty niitä mitä kaapista löytyy, mutta tämän kokoinen ohje soveltuu parhaiten hieman pienempään vuokaan, jotta kerroksista ei tule ihan niin matalat kuin meillä yleensä.

 

Limejuustokakku

24-senttiseen vuokaan

 

Pohja:
n. 100 g Digestive -keksejä
n. 60g voita

Täyte:
3 liivatelehteä
2 dl vispikermaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
0,5 dl limemehua
1,25 dl sokeria
0,25 dl tomusokeria
1/2 vaniljatangon siemenet
1 limen kuori raastettuna
2 rkl vettä

Kiille:
4 liivatelehteä
0,25 dl limemehua
0,5 dl sokeria
2 dl vettä
vihreää (tai keltaista + sinistä) elintarvikeväriä

Murskaa keksit, sulata voi ja sekoita hyvin keskenään. Vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla. Kaada keksimuruseos vuokaan ja painele tasaisesti vuoan pohjalle. Laita pohja jääkaappiin jähmettymään.

Puserra limeteistä 0,5 dl (voit samalla pusertaa myös kiilteessä tarvittavat 0,25 dl) mehua ja raasta kuorta n. yhden limen verran. Laita liivatelehdet kylmään veteen. Vaahdota kerma. Sekoita toisessa kulhossa tuorejuusto, sokeri, vaniljatangon siemenet, tomusokeri, kuoriraaste ja limemehu keskenään. Kuumenna 2 tl vettä. Purista liivatteista vesi pois ja liuota ne kuumaan veteen.

Sekoita liivateneste tuorejuustoseokseen. Lisää kermavaahto ja sekoita varovasti tasaiseksi. Kaada täyte vuokaan keksipohjan päälle ja tasoita pinta. Laita kakku jääkaappiin hyytymään vähintään 3 tunniksi.

Kun kakku on hyytynyt, valmista kiille. Laita liivatteet kylmään veteen ja puserra tarvittava määrä limemehua (jos et jo aikaisemmin tehnyt niin). Sekoita limemehu, vesi ja sokeri keskenään sopivan makeaksi mehuksi. Värjää mehu vihreällä elintarvikevärillä. Voit tarkistaa kiilteen värin valkoista astiaa vasten.

Kiehauta mehusta noin 0,5 desiä ja liuota liivatteet siihen. Yhdistä liivateneste lopun mehun kanssa. Jäähdytä kiillemehu ja kaada jäähtynyt neste juustotäytteen päälle. Nosta vielä jääkaappiin hyytymään pariksi tunniksi.

 

 

Voit kokeilla tehdä kiilteen myös 3:lla liivatteella, ainakin alkuperäisten ohjeiden mukaan se onnistuu. Itse olen ottanut varman päälle kun se ensimmäisen kakun kiille ei millään meinannut hyytyä.

 

Nyt vaan kaikki leipomishommiin, takaan että tähän jää koukkuun! Meillä tätä tehdään seuraavan kerran pääsiäisenä, mielessä tosin kävi että mitähän kävisi jos korvaisi limen sitruunalla ja värjäisi kiilteen tipunkeltaiseksi!

 

Suklaakakku juoksettui jostain syystä, oli se hyvää silti